ihastus

Muistan kun koulu alkoi, 15 elokuuta. Menin silloin 7 luokalle. Kaikki oli niin uutta ja erinlaista.

Olisin vain halunnut mennä takaisin kotiin, peiton alle ja ottaa jonkun hyvän kirjan seurakseni.

"Hyvää huomenta kaikki! kahdeksas ja yhdeksäs luokkalaiset voivat siirtyä oman opettajansa luokkaan, mutta seitsemäs luokkalaiset jäävät aulaan jossa jaamme heidät luokkiin"

Muistan sen päivän niin elävästi. Katselin kaiteille kun kahdeksas ja yhdeksäs luokkalaiset laahustivat

luokkaan. Huomasin yhden söpön kundin, hän katsoi alas ja katseemme kohtasivat. Katsoimme toisiamme vain muutaman sekunnin ajan, mutta se oli ihanaa. Muistan kuinka koko loppu päivän leijailin pilvissä.

Parin ensimmäisen viikon aikana sain tietää tästä pojasta aika paljon. Hän oli yhdeksännellä luokalla ja hänen harrastuksiinsa kuului jääkiekko.

Bongasin pojan ruskeat silmät ja vaaleat hiukset aina koulun käytävällä. Katseemme kohtasivat usein ja hymyilimme mutta sain kuulla että hän oli ujo. Tarkoitti siis että minun olisi täytyny tehdä aloite jos olisin halunnut päästä pojan juttusille.

Kuukaudet kuluivat ja tyydyimme vain hiljaisiin katseen vaihtoihin ja pieniin hymyihin. Kaverini kuitenkin sanoivat että hän voisi olla kiinnostunut minusta.

Joululoma oli alkamassa, mietin että en näe poikaa ehkä koko lomalla. Koulun aulassa ennen kotiin lähtöä katsoimme taas toisiamme silmiin ja tällä kertaa pidempään. Poika lähti kävelemään minua kohti, sydämeni hakkasi lujempaa. Kun poika tuli luokseni, katsoin hänen ruskeita silmiään ja hän sanoi "öö, halusin vaan toivottaa sinulle hyvää joulua" sitten poika hymyili ja lähti kävelemään pois päin.

Minä en edes saanut toivotettua hyvää joulua takaisin. Kotiin päästyäni olin samalla onnellinen mutta samalla minua harmitti koska en itse ollut saanut sanaa suustani. Mietin että poika oli varmaan hyvin jännittynyt, koska kaikki sanoivat että hän on ujo, mutta hän oli hyvin itsevarma kun käveli luokseni katsoen koko ajan silmiini ja hymyillen hurmaavaa hymyään. Illalla kuitenkin keksin, että ei olisi vielä liian myöhäistä toivottaa hyvää joulua. Niimpä päätin ottaa selville missä poika asuu.

Parin tunnin kovan työn jälkeen löysin pojan osoitteen. Huomasin että meiltä ei ollut pojan luokse kovin pitkä matka, vaikka poika asuikin toisessa suunnassa koululta katsottuna.

Kävelin lumisateessa noin 10 minuuttia kun saavuin pojan kotiovelle. Seisoin siinä varmaan aika pitkään koska mietin että uskallanko mennä sisään. Pian joku tuli avaamaan oven "Hei, haluatko tulla sisään? olet seissyt siinä aika kauan?" mukavan näköinen nainen seisoi ovi aukossa. "öö, ei kiitos. Minä vain, minä..öö..onko..öö..tuota...Siis tarkoitan että onko Mikko kotona?" sain lopulta kysytyksi. "odotappas hetki" nianen vastasi. "MIKKOOO!" sinulle on vieras. "Ainiin, unohdin esittäytyä, minä olen Minna, mikon äiti." nainen hymyili ystävällistä hymyään. "oletko mikon ystävä?" "en oikeastaan." vastasin. "minä olen myös Minna"

Pian mikko saapuis ovelle ja hänen äitinsä lähti pois. Mikko  ihmetteli mitä tein heidän koti ovellaan, mutta hymyili silti koko ajan ihanaa hymyään. "minä vain halusin toivottaa sinulle hyvää joulu" sanoin. Silloin mikko astui lähemmäksi minua, kosketti kädellään poskeani ja sanoi "sinä olet kaunis" Häkellyin hänen sanoistaan, mutta mutisin kuitenkin jotain kiitoksen merkiksi. Mikko kysyi mitä minä teen jouluna ja vastasin että en tiennyt vielä. Mikko ehdotti että tapaisimme pari päivää jouluaaton jälkeen koulun lähellä olevassa puistossa. Minulle se sopi oikein hyvin.

Pari päivää myöhemmin kun tapasimme Mikon kanssa, hän sanoi että pitää minusta valtavasti, mutta ei voi rueta kanssani mihinkään vakavaan, koska muuttaa kesällä toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Kyyneleet valuivat poskiani pitkin, olisin niin halunnuto viettää aikaa mikon kanssa ja olla hänen lähellään. Mikko kuitenkin sanoi, että meillä on koko kevät aikaa viettää aikaa yhdessä ja tutustua toisiimme. Ja että hänen opiskelukaupunkiinsa ei ole pitkä matka, ja että hän tulee kuitenkin viikonloppuisin kotiin.

Niimpä nyt vuosi myöhemmin seurustelen mikon kanssa 7 kuukautta ja olen hyvin onnellinen. Näemme mikon kanssa aina viikonloppuisin ja tällöin seurustelumme ei häiritse koulunkäyntiä. Suunnitelmissamme on tulevana kesänä mennä käymään Mikon sukulaisten luona Oulussa.